Off-season Hanko

Kun vuoden rajuimmaksi mainittu Aila-myrsky jyrisi Suomen yli, lähdin polkemaan Tammisaaresta kohti Hankoa. Perhe ja kaverit varoittivat voimakkaasta pohjoistuulesta, mutta kun tie vietti suurimmaksi osaksi kohti lounasta, oli siitä minulle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Hanko on kesäkaupunki, jonka huippusesonki satttuu lyhyelle pätkälle regatan ympärille. Tuulisena syyskuun päivänä olivat sataman kesäpuodit kaikki suljettuja ja kaupungilla näkyi vain satunnainen paikallinen asioillaan.

Esimerkki Hangon erilaisesta luonnosta.
Tuulen katveessa pitkospuut
johtivat löytöretkelle kallioille.

Off-season-reissaaminen on aina viehättänyt minua. Olen käynyt muun muassa Madeiralla tammikuussa (sikäläinen sadekuukausi), harmaana syysviikonloppuna Pietarissa ja mustan sateisena itsenäisyyspäivänä Lontoossa (vaikka tuona vuonna kotona oli jo lumi maassa).

Tuuliset, tyhjät rantakalliot

Myrsky, taianomaiset auringon pilkahdukset pilvikatteen välistä ja tyhjät rantakalliot loivat aivan erityisen tunnelman: kaikki hienot poukamat ja meren sileiksi huuhtomat kivipinnat olivat minun, yksinäisen matkailijan ainutkertaisia löytöjä, millaisia kukaan muu ei ollut nähnyt.

Pitkospuut, kaitein varustetut puusillat ja turisteille tehdyt opasteet eivät vaikuttaneet ainutkertaisuuden tunteeseen.

Putkayö aamupalan kanssa

Hotellihuone sellistä.
“Tää on mun selli!”

Majoittuminen on reissaamisen vaikein asia ja usein matkapäivän kallein kustannus. Edullisella majoituksella säästää jopa useita kymppejä, mutta harvoin kaikkein edullisin ratkaisu kannattaa.

Jos aamupala ei kuulu hintaa, uppoaa säästetty summa helposti monenkertaisesti kahvilassa nautittuun aamupalaan.

Mikäli sijainti on niin syrjässä, että täytyy mennentullen siirtymiseen käyttää ylimääräinen puoli tuntia, alkaa se jo parina päivän jälkeen vaikuttaa fiilikseen, vaikka majapaikassa et juuri muuta tekisi kuin kävisit nukkumassa.

Joskus olen ottanut vain edullisimman vaihtoehdon. Ja vaikka paikat ovat hyvin vastanneet kuvausta, halpa on harvoin ollut viihtyisä, mikä sekin on paha spoileri tunnelman suhteen.

Tällä kertaa olin pikaisen etsinnän jälkeen poiminut summan mutikassa hotellin, mikä näytti olevat “pelipaikoilla”, lähellä satamaa ja nähtävyyksiä sekä edullinen. Sitten vasta paikan päällä minulle selvisi, että elämysmielessä minulla olikin käynyt tuuri, sillä hotelli oli uusiokäyttöön valjastettu poliisiasema ja huoneeni entinen selli kapeine katonrajassa sijaitsevine ikkunoineen ja betonisine sänkyineen.

Putkasta oli saatu viihtyisä huone ja kiinteistön muuntaminen hotelliksi oli hauskan luova ja oletettavasti myös kustannustehokas ajatus.

Kesän morsian, syksyn yksinhuoltaja

Esimerkki Hangon vanhasta rakennuskannasta.
Talo bulevardilla aamuauringon
pilkistäessä latvusten läpi.

Ehdin viipyä Hankossa vain yhden yön ja lähdin polkemaan takaisin itään hiukan sekaisin fiiliksin. Rannan puuhuvilat ja keskustan vanhat rakennukset kertoivat tarinaa Suomen oloissa aivan poikkeuksellisesta historiasta, mikä avautuu rantaa myötäilevältä rannikkoreitiltä upealla tavalla.

Mutta kuten niin monessa suomalaisessa kaupungissa, ovat uudisrakennukset eri vuosikymmeniltä nakertaneet tunnelmaa. Jossain kohtaa on saatu aikaiseksi hienosti vanhan kanssa yhteen sointuvia ratkaisuja, mutta useimmiten vaikutelma on aivan muuta.

Mutta Hanko onkin turismin näkökulmasta ennen kaikkea kesäinen meri-, tapahtuma- ja huvilakaupunki, jolloin ystävien kanssa nautitaan säästä rannoilla ja terasseilla. Sesongin ulkopuolisen yksinäisen matkailijan on helppo ottaa omakseen kauniit maisemat, mutta vaikea niellä tyhjänä ammottavaa kesäkauden infrastuktuuria.

Author: Seppo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *